Varjo Klubi – Vihapuhe

Varjo Klubissa tarkasteltiin vihapuhetta, ennakkoluuloja ja tunteiden purkautumista sekä sitä, miten yhteisöjen normit vaikuttavat ihmisten väliseen vuorovaikutukseen.

Illan lähtökohtana oli kysymys siitä, miten loukkaavia sanoja, tukahdutettuja tunteita ja vaikeita kokemuksia voidaan käsitellä turvallisessa ympäristössä. Voiko taide auttaa ymmärtämään vihapuheen taustalla vaikuttavia pelkoja, asenteita ja yhteiskunnallisia rakenteita?

1

Osallistava äänitaide – vihapuheen äärellä

Äänimaisemataiteilija Stromateiksen interaktiivinen teos kutsui osallistujat tutkimaan vihapuhetta äänen, ilmaisun ja henkilökohtaisen kokemuksen kautta. Teoksessa osallistujat lukivat ääneen mediassa laajasti esillä olleita vihapuheilmaisuja, loukkaavia kommentteja ja uutisia.

Tarkoituksena ei ollut harjoitella vihapuhetta, vaan tehdä näkyväksi sen mekanismeja ja tarjota mahdollisuus vaikeiden tunteiden käsittelyyn taiteen keinoin. Teos pysäytti tarkastelemaan julkisesti lausuttua ja kirjoitettua sanaa: mitä tässä oikeastaan sanotaan, kun siinä sanotaan näin?

2

Tutkimus – yhteisöjen normit ja kuulumisen kokemus

Keskusteluun tuotiin mukaan tutkija Pekka Tuomisen uraauurtavaa tutkimusaineistoa, joka avasi näkökulmia kaupunkitilojen, kaupunginosien ja yhteisöjen omaleimaisuuteen.

Yleisökeskustelussa tarkasteltiin, kuinka yhteiset normit ja paikallinen identiteetti vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen, yhteenkuuluvuuteen ja kokemukseen siitä, kuka kuuluu joukkoon. Esimerkkinä nousi esiin Helsingin Kontula ja sen omaleimainen yhteisöllisyys.

3

Kulttuurityö – yhteisen tilan rakentaminen

Maaseudun Sivistysliiton kulttuurijohtaja Helka Ketonen toi keskusteluun kokemuksia eritaustaisten ihmisten kohtaamisista ja yhteisöllisestä kulttuurityöstä. Keskiössä oli ajatus yhteisestä välitilasta, jossa erilaiset ihmiset voivat kohdata, kuunnella toisiaan ja rakentaa ymmärrystä vierastamisen ja vastakkainasettelun sijaan.

Helsingin yliopisto toi keskusteluun myös historiallisen näkökulman vihapuheeseen ja sen toistuvuuteen eri aikakausina.

Tapahtumapaikka Hakkila Art Village tarjosi itsessään konkreettisen esimerkin vaihtoehtoisesta yhteisöstä, jossa taiteilijat, muusikot, käsityöläiset, yrittäjät ja muut toimijat jakavat tiloja ja rakentavat omanlaistaan toimintakulttuuria.

Osallistava taide, tutkimus, kulttuurityön asiantuntijuus ja avoin keskustelu muodostivat kokonaisuuden, jossa vihapuhetta tarkasteltiin paitsi yksilön kokemuksena myös yhteisöjen ja yhteiskunnan rakenteisiin liittyvänä ilmiönä.

Varjo Klubi kutsui osallistujat pohtimaan, kuinka vastakkainasettelun sijaan voidaan rakentaa tilaa kohtaamiselle, kuulluksi tulemiselle ja keskinäiselle ymmärrykselle.